normipirkko

normipirkko

tiistai 2. syyskuuta 2014

Kaamoksen vastustajat

Syyskuu on alullaan ja kesän retket ja reissut muistoissa vain.
Tiedostan aina syyskuun alun,koska minulla siihen liittyy ajatus kesän loppumisesta ja syksyn alkamisesta,vaikka aurinkoisia päiviä riittäisi
lokakuulle.

Silti yllätyin tänään  postin kautta tulleesta kortista,jossa lähettäjä anoo  Kaamoksen Vastustajat ry: n jäsenyyttä ja ilmoittaa olevansa paitsi
halukas vastustamaan kaamosta,myös toivottamaan syksyn tervetulleeksi!

Tarina kysymysmerkkejä lukijan päässä nostattavasta yhdistyksestä menee näin :

Asuin takavuosina maalla talossa,johon ei naapurista näkyvää valoa pilkahdellut ja talvisin tienoota valaisivat vain taivaankappaleet. Keskellä pihaa
tosin oli pylvään päässä pihalamppu,jota tarpeen mukaan sytyteltiin,mutta kaamosaika kyllä erottautui hyvin vuodenkierrosta.

Pimeä aika sai minut pitkälti pysyttelemään pirtissä ja kaipasin jotakin piristävää ennen joulutohinan alkamista.
(Ehkä ilmiön nimi on kaamosmasennus?)

Joka tapauksessa eräänä pimeänä päivänä välähti:
En suostu olotilaani,kun en kerran ole karhu,joka vain autuaana kääntää kylkeään tietämättä pimeydestä mitään ja herää vasta kevään koittaessa!
Perustan Kaamoksen vastustajat ry:n,johon pääsee jäseneksi lähettämällä postikortin perustajalle,ja sitoutumalla tsemppaamaan muita jäseniä
kaamoksen vastustamisessa eri tavoin.

Siitä se alkoi.
Ensimmäinen jäsen värväsi toisen,minä kolmannen. SIllä porukalla pärjättiinkin niin hyvin,että jäsenhankinta jäi,vaikka kerroin kyllä asiasta
muillekin ja liittyminen oli sallittua.
Me neljä sitten aktiivisesti muistimme toisiamme postitse kirjein,kortein ja pienin paketein ja luovuus kukoisti!
Joka syksy jossain kohden olemme aktivoituneet ilman eri kehotusta,vaikka jo useampi talvi sitten olen muuttanut valaistuun asuinympäristöön.

Tänään tullut jäsenilmoituskortti tuli ystävältä,joka asuu  yksin torpassaan vailla naapureiden valoja ja nyt jo pohtinee edessäpäin olevaa
pitkää pimeää ja siitä selviytymistä.
Ei hätiä mitiä.Tervetuloa vaan joukkoomme.
Kyllä me yhdessä jälleen selätämme kaamoksen,sillä kokemus on osoittanut sen täysin mahdolliseksi.

Eletään kuitenkin ensin tämä syksy,jos Luoja sen suo, ja NAUTITAAN SIITÄ
kehottaa
Normipirkko


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti